Snorkkelikerhoa

Sukellusseuramme Namikan Sukellusjaoston nuorisoryhmän vetäjät Viki ja Pasi pyysivät minua viralliseksi valvojaksi nuorten snorkkelikerhon laitesukelluskokeiluun täksi sunnuntaiksi. Paikalla oli varmasti parisenkymmentä 10-15 vuotiasta innokasta kerholaista sekä muutaman vuoden vanhempia apukouluttajia Turun Vanhassa uimahallissa – niin siinä kuuluisassa ”karva”-altaassa. Lasten vanhemmat seurailivat myös altaan reunalla jälkikasvujensa ensimmäisiä räpylänpotkuja laitesukelluksen maailmaan.

Viki neuvoo introlaista

Koska introtettavia oli niin monta ja aikaa vain kolme tuntia, vedettiin introtettaville hyvin hyvin lyhyt intro – lapsen käsityksen ja mielenkiinnon pituinen lyhyt laitteiden introtus kattaen muutaman sanasen itse laitteilla sukeltamisesta sisältäen hyvin briifisti mitä tarvitsee tietää. Tämän jälkeen jokainen halukas vietiin ympäri altaa syvää puolta kaksi kierrosta. Speedo+maski+räpylä+kamera -varusteissa seurasin tiukasti jokaisen parin tutustumista kuplien puhaltaluun veden alla.
Olin hämmästynyt kuinka moni oli oikeasti erittäinkin osaava. Tietenkin snorkkelikerhossa oli jo opittu paineentasaus, räpyläpotkuja ja elementtikin oli tuttu. Monen aikuisen kohdalla olen kursseilla nähnyt paljonkin huonompia ensi-askeleita. 
Ensimmäinen Open Water Diver kurssimme alkaa helmikuussa näille kerhoon yli-ikäisille (yli 15 v) konkareille ja innolla odottelen sitä koska nyt tiedän, että siitä tulee ennen kaikkea hauskaa näille teineille, mutta myös meille aikuisille kouluttajille ja luultavasti jokseenkin helppoa jos nuorempienkin taso on näin kova. Iso kiitos tästä nuorisotyöstähän kuuluu siis Vikille, tuolle ikuiselle rokkarille ja Pasille, seuran XO-sukeltajien kruunaamattomalle grand old man johtajalle.
Reilun parituntisen allassetin jälkeen olikin hyvä suunnata kohti Uittamoa dippailemaan avantoon perinteiseen sunnuntaivuoroon poikien kera.

Snorkkelikerhon intro tammikuu 2013

Nyt voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että tänään tuli plutattua vedessä tarpeeksi.

Kurssin jälkeistä elämää…

Eilinen osio DAN BLS&FA kurssista käsitti osan FA eli First Aid eli ensiapu. Vetovastuu oli siroiteltu minulle. Ilta oli liian lyhyt tuolle aineistolle, mutta saimme kaiken tehtyä kello 23 tienoilla ja uusia ensiapukoulutettuja henkilöitä seuramme Sukellusjaostoon tuli 4 lisää. Iso kiitos kuuluu myös apukouluttajalleni Tuomakselle, että kurssilaisille Teemulle, Timolle, Villelle (Villar) ja Sakarille.

Pitkä päivä siis ja tämä päivä on mennyt enemmän tai vähemmän horroksessa. Päivän paras juttu oli uuden puhelimen hakeminen postista. Tietenkin vielä kun Itella olisi toimittanut siihen sopivan nano-sim -kortin niin päivä olisi ollut täydellinen. Ei auta nyt muuta kuin hiplata uutta vitosta ja siivota, kopioda vanhan luurin data talteen…

BLS & FA – hengenpelastusta opettamassa

Mietin miten aloittaisin ensimmäisen sukellusaiheisen blogini, mutta taitaapa näin tuoreena sukelluskouluttajana aihe löytyä helposti.Eilen aloitin ystäväni Tuomaksen kanssa hengenpelastuksen kouluttamisen sukellusseurassamme Sukellusjaostossa. Aiheena ensimmäisellä kerralla oli BLS provider eli Basic Lifesupport Provider. Suomeksihan tämä kääntyy peruselintoimintojen tukija. Monillekaan ei varmasti DAN sano mitään, mutta alan harrastaja tietävät organisaation olevan Divers Alert Network. Suomessa toki tuntemattomampi, mutta kuitenkin Rajavartiolaitoksen koulutusorganisaatio.
Eilinen kurssipäivä sujui Tuomaksen näpeissä ja minä oli apukouluttajana ja enemmän tai vähemmän uhrin osissa skenaarioharjoituksissamme. Mukavaa oli nähdä loppuillasta loppukokeen suoritettua kurssilaiset oikeasti tekivät hyviä päätelmiä koekysymyksistä ja selvästikin tieto oli mennyt perille. Taidot nyt olivat tietenkin vähän hakusessa, mutta taidot kehittyvät treenaamalla ja kokemusten kautta.
Tänään jatkamme FA eli First Aid eli ensiaputaitojen kanssa. Tänään on minun koetinkivi eli minä istun ohjaajan pallille. Jännittää sopivasti.