Mikä numero tuo nyt sitten on? Se voisi vaikka olla henkinen ikäni (olenhan 44 -vuotias). Kuitenkin tällä erää tuo numero, 29, on minun ehdokasnumeroni Tradenomiliitto TRAL ry:n valtuustovaaleissa. Olen toiminut nyt ensimmäisen kolmivuotiskauden valtuustossa aktiivisesti ja motivaatio on edelleenkin korkea lähteäkseni jatkokaudelle. Miksi olisin sinun valintasi? Näen edelleenkin, että ”työmarkkinapuolella voin vaikuttaa tradenomikoulutukseen sekä tradenomien asemaan työelämässä.” Tämä on suora lainaus jo vuonna 2014 julkaisemastani blogikirjoituksestani kun asetuin ensimmäistä kertaa ehdolle ja tulin valituksi ja tämä väittämä siis on ja pysyy ajankohtaisena edelleenkin ja se on minua eteenpäin vievänä teemana TRALissa toimiessani.

Ville Karvanen, Turun Seudun Tradenomit, ehdokas numerolla 29

Vaaliteemoinani on laatu määrän sijasta. Tämä liittyy suoraan koulutusmääriin eli Tradenomien koulutusmäärien tulee vastata tarpeeseen ja laadun pitää olla aina korkea. Myös tradenomien arvostuksen parantaminen työelämässä on mielessäni. Eikä tietenkään pidä unohtaa yrittäjää – yrittäjä luovat työpaikkoja ja vievät maamme kasvua eteenpäin. Kaiken maailman hokkuspokkus-Kikyt eivät talouttamme nosta kilpailumarkkinoilla, Suomi ei nouse tosissaan kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla jos minä tai sinä olemme 6 minuuttia kauemmin töissä päivittäin tai teemme yhden ylimääräisen juhlapyhän hommia silloin tällöin saatika sitten napsasemme lomista tai lomapalkkiostamme  tai sairauslomien karensseilla.

 

TRALin vaalikoneen löydät täältä:
http://www.tral.fi/tietoa-tral-sta/valtuustovaalit/vaalikone/
Kokeile vaalikonetta ja valitse valitsijayhdistykseksi: Turun Seudun Tradenomit

Olen koonnut tähän vastaukseni:

Kysymys 1: Tradenomia arvostetaan työelämässä.

Ehdottomasti. Tradenomikoulutusta on ollut olemassa yli 20 vuotta Suomessa ja ammattinimikkeenä Tradenomi on vakiintunut työmarkkinoilla alansa moniosaajana ja asiantuntijana. Kuitenkin mielestäni aina voidaan ja pitääkin pyrkiä parantamaan tradenomien arvostusta ja mielellään panostaa laatuun määrän sijasta.

Kysymys 2: Tradenomien koulutusmääriä on vähennettävä vähintään 20 prosenttia.

Kyllä. Mielestäni kouluttamisen saturaatiopiste on jo saavutettu ja jotta Tradenomien arvostus voidaan entisestään nostaa työmarkkinoilla, pitää panostaa kouluttamisen laatuun pelkän määrän sijasta. Tradenomi-tittelin pitää olla haluttu asiantuntijan määre, meriitti. Koulutusmäärien pitää olla työelämän tarpeiden mukaisesti ketteriä ja muutoksiin työmarkkinoilla pitää vastata hyvinkin nopeasti pudottamalla koulutusmäärät sopiviksi. Tarpeen mukaisesti koulutuksen laadun pitää muuntua. Tätä edustaa mm. kiinteistövälityksen opettamisen aloittaminen Turun AMKssa.

Tähän lisäisin vielä, että yhteistyömahdollisuuksia muiden korkeakoulujen kanssa on parannettava ja ns. ristiinopiskelumahdollisuuksia lisättävä. Itse aikoinaan 1997 aloittaessani IT-alan opintoja Turun AMK:ssa kaksi ensimmäistä vuotta meni kutakuinkin peukaloita pyörittäessä kun tarjolla ei vielä ollut opintosuunnitelman mukaisia kursseja resurssipulan vuoksi. Eli varsinkin isoissa yliopistokaupungeissa tilaisuuden tullessa olisi mahdollista suorittaa kursseja muun oppilaitoksen tai instanssin puolelta. Esimerkkiä meille näyttää Tampereen Uusi Yliopisto, johon on ympätty Yliopiston lisäksi TKK ja AMK. Way to go Tampere3!

Kysymys 3: Ammattikorkeakouluissa on jatkossakin tarjottava ylempää AMK-koulutusta

Kyllä. Perus-tradenomitutkintoputkesta tulee ulos monipuolisia asiantuntijoita, mutta pystyäksemme pysymään ajan harjalla muutoksessa ja työelämän tarpeissa myös tradenomikoulutuksen lisäksi on tarjottava enenevässä määrin myös jatkotutkintoja ylemmän AMK-koulutuksen muodossa. Kuitenkin edelleenkin totean panostamista laatuun määrän sijasta.

Tähän lisäisin myös, että yrittäjyyteen kannustavia YAMK-tutkintoja on lisättävä ja olemassa olevia kehitettävä.

Kysymys 4: Toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittaminen pitää olla jatkossakin maksullista

Olen osittain eri mieltä. Maailma ja etenkin Suomi tarvitsee entisestäänkin monialaisia osaajia, jotta voimme kilpailla koulutus- ja työmarkkinoilla muiden kanssa. Jos koulutusta rajoitetaan, ei aitoja monipuolisia asiantuntijoita enää kouluteta samassa määrin Suomessa.

Pikemminkin olisi osattava jo koulutuspaikkoja jaettaessa saada sisään ne ensisijaisesti koulutuksesta kiinnostuneet. Edelleenkin sanon laatu ennen määrää.

Lisäys: Aiemmin mainitsemani ristiinopiskelu muiden korkeakoulutahojen sisällä voisi lievittää tätä ongelmaa, jolloin jo ensimmäistä tutkintoa suorittava voisi täsmällisemmin valita portfolioonsa opintoja, jotka hyödyttäisi häntä henkilökohtaisesti paljon paremmin kuin tiukkoihin raameihin sidotut opintosuunnitelmat. Tämä luonnollisesti luo kovan haasteen opinnonohjaukseen, ettei opiskelija menisi jo lähtökohtaisesti valinnoissaan ns. hakoteille.

Kysymys 5: Myös asiantuntijat tarvitsevat työehtosopimuksia

Kyllä me tarvitsemme. Tradenomiliitto ymmärtää meitä asiantuntijoita ja uskaltaa myös olla omaa mieltä työelämän erilaisuudessa.

Työelämä on siinä mielessä murroksessa, että tiettyjä töitä voi tehdä missä vaan ja milloin vain ja tähän jos mihin tarvitaan hyvät pelisäännöt, jotka entisestään korostavat asiantuntijoiden tarpeellisuutta.

Kysymys 6: Paikallista sopimista on lisättävä työpaikoilla

Yli kahdenkymmenen työvuoden aikana olen ollut työpaikoissa, joissa on voitu paikallisesti sopia monella tasolla. En näe mitään muuta vaihtoehtoa. Mielestäni se on kaikkien osapuolten etu.

Lisäys: Työehtosopimus on raamit antava ja sen päällehän paikallinen sopiminen on mahdollista.

Kysymys 7: Palkansaajan ja yrittäjän sosiaaliturvaa on yhdenmukaistettava

Sivutoimisena pienyrittäjänä olen täysin samaa mieltä. Olen varma siitä, että tämä ratkaisu synnyttäisi lisää yrittäjiä Suomeen ja täten synnyttäisi lisää työpaikkoja Suomeen kun yksi ns. epävarmuustekijä poistuisi ja yrittäjääkin kohdeltaisiin tasa-arvoisesti.

Kysymys 8: Työaikalaki ei huomioi riittävästi asiantuntijatyötä tekeviä

Maailma on muuttunut, mutta edelleenkin tuntuu siltä, kun eläisimme vielä vuosikymmeniä vanhoissa tavoissa ja asenteissa. Työaikalakimme noudattavat myös tätä maailmanaikaa. Asiantuntijoiden työkenttä on tätä nykyä koko maailma ja työaikakin voi olla tehtävien monipuolisuuden vuoksi mitä tahansa ja ”toimistopöytä” missä tahansa maailmalla. Juuri näitä varten tarvitsemme modernia uudistettua työaikalakia, joka huomio myös ne asiantuntijat eikä pelkästään perinteisen ma-pe 08-16 toimistotyöläisen puhumattakaan muista ammattialoista.

Kysymys 9: Perhevapaat on jaettava vanhempien kesken tasan puoliksi

Osittain kyllä. Kysymys on tasa-arvosta – isien ja äitien arvostuksesta työelämän osalta, mutta kysymys on myös valinnan vapaudesta. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle perheelle. Tärkeintä tässä on löytää sellainen malli, joka antaa vapauden valita paras mahdollinen ratkaisu kunkin perheen tilanteeseen sopivaksi ja luonnollisesti etunenässä perheen ja lasten etujen mukainen ratkaisu.

Kysymys 10: Ansiotulojen verotusta ei pidä kiristää nykyisestä

Samaa mieltä. Verotuksemme niin suoraa kuin välillisestikin nujertavat kokonaisvaltaisesti ostovoimaamme kuluttajina niin, että kansantaloutemme junnaa paikallaan kohta kymmenettä vuotta. Siihen ei hokkuspokkus-”kikyt” auta yhtään, jos meillä ei ole varaa siihen mihin meillä noin 15 sitten vielä oli. Kaiken verotuksen alentaminen on taloutemme elpymisen elinehto, mutta jos jostain pitäisi lähteä, niin ainakin keskituloisten ansiotulojen verotuksesta ja mahdollisimman nopeasti.

Kysymys 11: Liiton palvelujen ja toiminnan kehittämiseen on tehtävä merkittäviä investointeja

Vain osittain eri mieltä nimittäin Tradenomiliitto on viimeisten parin vuoden aikana tuonut jäsenilleen sellaisia uusia palveluita, joita muut liitot eivät ole edes keksineetkään. Tradenomiliitto on siis hyvä edelläkävijä. Tällaisia ovat mm. digijuristi,  ura- ja koulutuspalvelut sosiaalisessa mediassa. Ei pidä unohtaa perinteisiä palveluita kuten perinteinen työttömyysturva. Toiminnan kehittämiseen toki voidaan ja pitääkin entisestään panostaa, mutta käytännön tasolla sen pitää olla muutakin kuin tarjottuja ravintola-iltoja tai leffanäytöksiä.

Kysymys 12: Liiton on panostettava nykyistä enemmän jäsenhankintaan rahallisesti

Osittain olen eri mieltä. Uusia jäseniä toki liitonkin pitää hankkia, mutta entäpä me, jotka olemme olleet jäseniä liitossa jo vuosikausia? Voitaisiinko ennemmin lähteä siitä päätelmästä, että me ”vanhat” jäsenetkin luomme tyytyväisyydellämme mielikuvan myös uusille tuleville jäsenille, että tähän liittoon myös heidän kannattaa ehdottomasti kuulua!

Kysymys 13: Liiton on tarjottava palveluja myös tradenomiyrittäjille

Kyllä. Tradenomiyrittäjä on lähtökohtaisesti jäsen siinä missä työntekijätradenomikin. Palveluiden monipuolisuuden ja tasa-arvoisuuden nimissä liiton on tarjottava palveluita myös jäsenilleen, jotka ovat yrittäjiä!

Kysymys 14: Liiton urapalveluiden määrää on lisättävä

Kyllä. Eikä pelkästään määrää vaan on lisättävä palvelujen laatua, moninaisuutta, monipuolisuutta sekä uudenaikaisia urapalveluita (mm. video-CV).

Kysymys 15: Jäsenmaksu (33 euroa /kk) on sopivalla tasolla

Siihen nähden mitä jäsenmaksulla saa vastinetta. niin jäsenmaksu on sopivalla tasolla.

Kysymys 16: Liiton kaikki materiaali on tuotettava jatkossa pelkästään sähköisesti

Kyllä ehdottomasti. Huiman kustannussäästön lisäksi tämä on imagollisesti juuri sitä mitä tradenomitkin edustavat – etulinjassa nykytekniikan käyttämisen suhteen. Eikä pidä väheksyä myöskään sitä, että sähköiset julkaisut ovat ympäristöystävällisyyttä puhtaimmillaan.

Kysymys 17: Tradenomiopiskelijat ovat jäsenhankinnan tärkein kohderyhmä

Kyllä. Tradenomiopiskelijoissa on liiton tulevaisuus ja näin ollen se on säilytettävä tärkeimpänä kohderyhmänä jäsenhankinnassa.

 

Sinä joka jaksoit lukea tähän riville asti – äänestä minua Tradenomiliiton valtuustovaaleissa verkossa https://sahkoinenvaali.fi/TRAL/  24.4. – 12.5.2017.

Jos sinä, arvoisa blogilukija, et ole Tradenomiliiton jäsen, liity nyt tai promoa vaaleja sekä minua, ehdokasta numerolla 29, työpaikkasi tai harrasteryhmäsi tradenomeille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s