XBMC ja (hetken) rauha

Olipa kerran tv ja piirretyt kerran viikossa ohjelmasarjassa ’pätkikset’. Sitten tuli VHS, sitten DVD, sitten BR ja nyt päivän kirjainyhdistelmä on XBMC. Kyllä.

Taannoin vierailin erään Max-nimisen ystäväni asunnolla. Tämä sukulaissielu oli tehnyt sen mistä olin haaveillut (ja moni muukin) kauan. Virittänyt pienen PC:n mediacentteriksi siten, että media totteli käyttäjäänsä eikä toisinpäin. Maxin kodin sydän oli Zotacin barebone pc ja sen aivot NAS (Network Attached Storage). Tai toisinpäin – herra kommentoikoon itse. Jokatapauksessa tuolle pikkumedia-pc:llä pyörii XBMC-niminen ilmainen open source härpäke joka tekee kaikki mitä kunnollinen sohvan kuluttaja vaatii. Ennen luulin PS3:n olevan ihmeellinen juttu joka pystyy mediaserverin kautta hakemaan mediat NAS-asemalta, mutta sitten tajunnanvirta löysi XBMC:n.

Kuva
Kaikessa yksinkertaisuudessaan XBMC on mediacenter-softa, jonka kasvuhistoria alkoi kun joku keksi rakentaa/valjastaa häkätty Xbox mediacentteriksi. Aikojen kuluessa kehitys siirtyi muille alustoille ja siirryttäessä versioon 12, löytyy sovellusversio alustoille PC, OSX, Linux, Android, iOS, XMBCbuntu, ATV. Vau. Joku jaksaa ja minä kiitän.
Ja mitenkä tämä toimii. Noh siten, että softa hakee NAS-asemalta (tai tietokoneelta) kaiken määritellyn median; musiikit, videot ja valokuvat ja siitä kaikki siirtyvät TV:n ruudulle. Se osaa monet formaatit, tekstitykset, hakee nettiradiot, levynkannet, elokuva-arvostelut ja muun tarvittavan diibadaabanippelitiedon IMDB:stä ja muualta määritellyistä osoitteista. Ja kaikki ilman päänvaivaa ja -särkyä. Noh, pitää vähän olla nörtin vikaa alussa kun tuota virittelee, mutta muuten homma toimii kuten pitäisikin eli niinkuin se kuuluisa junan vessa.

 

Jokaiselle löytyy oman näköisensä ulkoasu jopa fanipojille AppleTV skinillä 😛 ja uusimmassa versiossa centteriin voidaan liittää vaikkapa kodin digiboxi ja ohjelmoida tallennukset vaikka tätä kautta eli TV:nkin katselu onnistuu!! Säätiedot tulee pääruudulle aina ja Hesarin RSS-haku pitää huolen siitä, että väliajoin pysyn uutisotsikoissa ajantasalla.

 

Oman mediacentterini hankin keväällä 2012. Se koostuu Zotacin ZBox Nanosta ja NASsina toimii vanha 1 teran Iomegan verkkolevyasema. Nanossa on asennettuna Windows 7 ja XBMC. Mitään muuta ei tarvita ja levytilaakin vain 60GB koska kaikki tarvitta on levyllä muualla. Seuraavaksi pitää päivittää levypuoli siihen kuntoon, että tallennustilaa on.Kuva

Jos XBMC:tä ei olisi niin minäkin tällä hetkellä olisin kotiteatterihuoneessa VJ:nä pyörittämässä Tom & Jerry piirrettyjä 6-vuotiaalle. Noh, ei jätetä lasta heitteille, tulin vain raapustamaan tämän sillävälin kun hän toimii itse videoidensa valitsijana käyttäen vaikkapa iOS-laitetta (iPad/iPhone) kaukosäätimenä langattoman verkon kautta. 😉

Ottakaa opiksenne – tsekatkaa XBMC!! 

Työmatkamus

Aikaisemmin ajellessani töihin tai töistä kotiin kuuntelin aina radiota. Valitsemani kanavat rajoittuivat melkein pelkästään kahteen rockia tarjoavaan kanavaan – Radio Rock tai Radio City, mutta jostakin syystä kyllästyin ainakin Rockin soittolistashaisseen, Radio Cityn listat on sentään isommat ja joustavammat, mutta miksi siellä soitetaan inserttinä 20-40 sekunnin miksattu pätkä hyvistä biiseistä, joita eivät kuintenkaan soita?Ratkaisuksi kehitinkin oman musiikkini kuuntelemisen ja viime aikoina olen raahannut autossa mukana vanhaa 4Gt:n iPod Nanoa (2nd generation) ja kuunnellut pääosin sellaisia ”kuuntelemattomia” biisejä, joiden play count näyttää nollaa iTunes kirjastossani siirtyessäni kotona PC:stä Maciin puolitoista vuotta sitten. Kuuntelemattomia värssyjä löytyy edelleen yli 40 000 kappaletta. Olishan sen kirjaston XML-filen voinut muokata, mutta ajattelin että whatthehey aloitetaan puhtaalta pöydältä..
Enivei, pakko mainita tässä edellispäivänä matkustaessani – random soittoon putkahti jo soitetuista levyistä ehkä kaikkien aikojen paras hip hop/rap levyni. Nimittäin Public Enemyn: It Takes a Nation Of Millions To Hold Us Back vuodelta 1988. Siinä on 57 minuutin pläjäys sellasta musiikkia joka puree edelleenkin ja kuulostaa tuoreelta eli klassikkomatskua. Levy ei turhaan ole rankattu 48. Rolling Stones Magazinen 500 kaikkien aikojen levyjen listalla. Listalta ei löydy kuin 27 hipidihopidi levyä ja tämä on niistä parhaimman rankingin saanut tuon genren lätty. Ei suotta.Kuva
Kyllähän tätä Suikkilassa kuunneltiin eräitten Pekkasen poikien kanssa kun he bongasivat sen Englannin reissullaan ja myöhemmin muiden wannabe-hoppareiden (Perno Pimpers) kanssa moneen otteeseen. Aikaa kultaa muistot, hip hop on nykyään mainstreamea ja suurin osa yhtälailla sontaa kuin Britneyt ja Gagat, mutta tämä levy on ja pysyy oman kokoelmani top 10 levynä ja  pysyy myös jatkossakin soittimissani. Bring the Noise!